m/75 vaakunamerkit
Jo oppikouloaikoina aloin postimerkkien keräilyn. Aluksi hankin kirjakaupoista halpoja kokomaailman merkkejä houkuttelevissa paketeissa. Jossakin vaiheessa hankinta kehittyi ja kohdistui vain suomalaisiin merkkeihin. Suomalaiset merkit keksein mennä ostamaan koulun läheisestä antikvariaatista, joka tarjosi valintakirjasta yksittäisten merkkien ostamisen. Tällöin elettiin 50-60- luvun vaihdetta ja merkkien hintojen ja käytettävissä olevan rahan määrä ratkaisivat, että merkkimäärät olivat hyvin pieniä . Nyt vuosikymmeniä myöhemmin olen jatkanut postimerkkien keräilyä enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Aktiivinen harrastus alkoi herätä 2010-luvun alussa suomalaisten eri aikoina ilmestyneiden leijonamerkkisarjojen tutkimiseen. Lähinnä keskityin 30-, 63- ja 75-luvun merkkisarjoihin, joista sarjoista oli saatavilla suhteellisen edullisesti materiaalia. M/63 oli hyvin kiinnostava sarja, jossa oli jo mukana monipuolinen automaattivihkosarja. Mutta sitten, kun pääsin m/75 vaakunamerkkeihin, olin löytänyt lopullisen kiinnostukseni kohteen ja sillä tiellä olen edelleen. Tämänkin mallin materiaalia on paljon ja helposti vielä saatavilla ja melko edulliseen hintaan. On mielenkiintoista ajatella kuinka moni keräilijä ja millä intensiteetillä tänä päivänä kerää ja tutkii juuri viimeistä suomessa ilmestynyttä laajaa sarjakokonaisuutta. Aluksi hankin paljon m/75 leikettä ja käyttämällä hankkimaani Yleismerkit m/1975 käsikirjaa ryhmittelin merkit säiliökirjoihin omille paikoilleen. Tässä vaiheessa ilmeni jo vaikeudet määritellä merkit oikein omiin ryhmiinsä muunkin kuin arvokkeen perusteella. Käsikirja antaa hyvät ohjeet esimerkiksi käytetyn painopaperin määrittelyyn, arvokkeen tyyppimäärittelyyn ja hammasteen kokoon. Edellämainittujen ominaisuuksien perusteella tehty lajittelu laajentaa yksittäisten erilaisten merkkien määrää selvästi 20 eri arvokkeiden määrästä. Sitten toisena laajana tutkimuskenttänä olivat m/75 automaattivihkot, joita vihkoja on AV9 – AV 15 ja 29 eri tilauserää. Automaattivihkot olivatkin aluksi hankalia arvioida miten niitä pitäisi kerätä ja varastoida ja varsinkin saada käytetyistä merkeistä erotettua arkkimerkit ja vihkomerkit. Käsikirjasta ei löydy apua edellämainittuun ongelmaan. Lisäksi alkoi kiinnostaa eri merkkiryhmien erottaminen painotyöhön käytetyn painokoneen mukaan. Käsikirjan maininta tässä yhteydessä on ettei ole luotettavaa keinoa erottaa arkki- ja vihkomerkkejä eikä määritellä merkkejä painotyössä käytetyn painokoneen mukaan. Ottaessani haasteen itselleni, että pystyisin merkit määrittelemään arkki- ja vihkomerkeiksi sekä käytetyn painokoneen mukaan, päädyin ostamaan digitaalimikroskoopin. Ennenkuin jatkan tätä yksinpuhelua olisi mielenkiintoista tietää onko lisäkseni muita keräilijöitä kiinnostanut mainitsemani merkkien tyypittely. Samoin onko digitaalimikroskoopin käyttö tuttua ja kuinka yleistä se on. Ainakin vihkokeräilijät tuntevat Bo Isakssonin automaattivihkotutkimukset, joita olen paljon ihmetyllyt, kun ne on tehty oletettavasti suurennuslasien avulla. Uskon vahvasti BI:n tutkimusten helpottuneen paljon. jos hän olisi käyttänyt digitaalimikroskooppia. Olen lisäksi utelias kuulemaan minkälaisia kokoelmia keräilijät ovat itselleen tehnyt juuri m/75 vaakunamerkeistä. Palaan lähiaikoina asiaan ja esittelin tutkimuksiani yksittäisten käytettyjen merkkien yksilöimisen onnistumiseen kaikkien mainittujen ominaisuuksien mukaan.
Leijonamerkki
